maanantai 27.1.2020 | 10:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kyösti Kallion koulun uusi rehtori Marjo Kiviniemi haluaa motivoida ja inspiroida. Muita avainsanoja Nivalan alakoulun rehtorilla ovat suvaitsevaisuus ja talous.

Risto Puolimatka Nivala-lehti
Su 4.8.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Nyt kun olen täällä, niin tuntuu siltä, että kyllä tämä tästä lähtee, sanoo Kyösti Kallion koulun uusi rehtori Marjo Kiviniemi ensimmäisenä virkapäivänään.

Ensimmäinen työpäivä uudessa virassa oli elokuun ensimmäinen. Aiemmin kesällä hän mietti vielä, miten epätodelliselta uuden viran vastaanotto tuntuu. Kiviniemi sanoo, että hän ei ihan uskonut, että saa viran mutta olisi ollut vähän pettynyt, jos ei olisi saanut.

Kuuluuko tässä kohtaa sanoa, että Kiviniemellä on suuret saappaat, mihin astua? Paremminkin asia on niin, että saappaat ovat pitkät: hänen edeltäjänsä ovat toimineet viroissaan kauan, sillä edeltäjiä Nivalan koululaitoksen historiassa on vain viisi.

Johtajaopettajina kansakoulussa toimivat Johannes Laakso ja Johannes Vähäaho. Eero Myllymäki aloitti johtajaopettajana ja lopetti jo rehtorin nimeä kantavassa virassa peruskoulun ala-asteella, seuraaja oli Olavi Niemelä. Kyösti Kallion koulun edellinen rehtori Jukka Turunen on ollut paikalla neljännesvuosisadan.

– Minä en ehdi ihan niin pitkään, miettii Kiviniemi jäljellä olevia virkavuosiaan.

Marjo Kiviniemi on ollut opettajana ja erityisopettajana käytännössä Kyösti Kallion koulussa 20 vuotta. Ensimmäiset pari vuotta toimipaikka oli Niku-Matin koulu nykyisessä Savenmaan kiinteistössä, jossa Kyösti Kallion väki oli evakossa vanhan ja uuden koulurakennuksen välissä.

Rehtorin työ on jo osittain tuttua, sillä Kiviniemi on ollut apulaisrehtorina kaksi vuotta. Kipinä rehtorin virasta syttyi jokunen vuosi sitten, kun edeltäjä antoi mahdollisuuden lähteä Oulun yliopistoon johtamiskurssille.

Siinä oli miettimisen paikka, onko aikaa ja haluja opiskella pari vuotta työn ohessa. Jälkeen päin ajatellen päätös lähteä ei kaduta. Semminkin kun jo kurssin tehtävät osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja innostaviksi.

Jokusia hakemuksia rehtorin virkaan tuli sittemmin jätettyä lähikuntiin, mutta niissä ei vielä tärpännyt. Toive toteutui viimein alkukesästä, kun Kyösti Kallion rehtorinvirka täytettiin. Hakijoita oli kaikkiaan kymmenen, joista kuusi haastateltiin ja kaksi kutsuttiin soveltuvuustesteihin.

Kiviniemi on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Hakemuksessaan hänen tuli pohtia, miten työ kehittyy vuoteen 2025 tultaessa.

– Seuraavan kuuden vuoden aikana työntekijöiden motivointi ja inspirointi kehittämiseen, muutokseen ja olemassa olevien rajojen ylittämiseen luovuuden ja inspiraation kautta on yksi tärkeimmistä tehtävistä, hän linjasi.

Vaikka rehtorilla ei ole enää opetustyötä vararehtorin tai erityisopettajan virkaan verrattuna paljoa, vähän kuitenkin. Rehtorin virkaan kuuluu kolme opetuksen viikkotuntia.

– Se on tämän työn suola, lasten kanssa oleminen, Kiviniemi sanoo.

Kolme opetustuntiaan Kiviniemi saa käyttää puutöihin. Koska nykyisessä opetussuunnitelmassa ei enää ole tekstiili- ja teknisiä käsitöitä erikseen, vanhaa jakoa noudatetaan vielä soveltaen.

Kiviniemi arvelee, että ensimmäinen työ hänen käsityöopetuksessaan voisi olla lehtiteline tai pilkkijakkara. Niissä yhdistyvät puut ja kankaat. Jos taas työ olisi puhtaasti puutyötä, oppilastyö tulee kuin apteekin hyllyltä:

– Olisiko se sitten ne puujalat!

Vaikka tämä yhteiskunta menee turvallisuushakuisemmaksi koko ajan, puujalat ovat Kiviniemen mielestä hyvät ja toimivat välineet edelleenkin. Näin loppukesästä niillä voisi kävellä vaikka kilpaa koululla.

– Joskus mennään siihen harhaan, että lasta suojellaan jo luonnolliseltakin toiminnalta. Kyllä lapsen on joskus terveellistä ihan puuhunkin kiivetä, hän sanoo.

Keskustelua ovat nostattaneet myös Suvivirsi ja tytöt ja pojat, saako enää laulaa ja saako enää olla?

– Tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia, Kiviniemi sanoo.

Ja jatkaa että meillä on sukupuolierot, mutta myös se, että kukin saa tykätä mistä haluaa. Uskonnon ja seksuaalisuuden kanssa on oltava suvaitsevainen, hän muistuttaa.

Ainakin toistaiseksi Kyösti Kallion koululla on vielä tyttöjen ja poikien vessat erikseen. Uusi rehtori miettii, että voihan kohta olla yhteisvessat. Samoin kuin liikuntatunnit saattavat tulevaisuudessa olla yhteisiä. Ajatukset eivät herätä hänessä suuria tunteita.

Koulunkäyntiin ja etenkin rehtorin työhön kuuluu tänä päivänä yhä enemmän talous. Se on rehtorin viran vastaanottaneelle Kiviniemelle jossain määrin uusi alue. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajia eli entisiä kouluavustajia on nykyisin jo sama määrä kuin opettajia, ja heidän ja myös opettajan sijaisten järjestely kysyy myös taloustaitoja.

Taloudenpitoa on saanut harjoittaa kotona, ja tutuksi se on tullut myös perheyrityksen kautta. Rehtorinviran edeltäjä on vielä tukemassa päätöksenteossa, ja lopulta nojana on myös sivistystoimenjohtaja isommissa asioissa.

Jukka Turunen on rehtorin virassa vielä osa-aikaisena vuoden loppuun. Käytännössä lomien takia hän tekee töitä noin syyslomiin saakka. Turunen jatkaa eläkeläisrehtorina vielä kaupungin hyvinvointijohtajana. Sen tehtävän hän aikoo lopettaa vuoden 2020 lopussa.

Joskus mennään siihen harhaan, että lasta suojellaan jo luonnolliseltakin toiminnalta.

#