maanantai 24.2.2020 | 03:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Tupalan nurkilta kysellään, kumpaa päätöksenteossa – ja lehdessä – pitää olla, tunnetta vai järkeä

Nivala-lehti
To 14.11.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Sitähän on ihminen aina niin järkevä. Tai ainakin pitäisi olla. Ja jos ei ole, kykenee verhoamaan tunteella tekemänsä ratkaisun järjen kaapuun. Kuten esimerkiksi miehet auton oston.

Tuo muuten on ihan itse keksimäni esimerkki, tuo auton osto tunteella ja miehet. Ja ylipäätään se, että me miehet olisimme hanakampia antamaan ymmärtää, että teemme päätöksiä pääsääntöisesti järjen perusteella.

Mutta päätän tuon spekuloinnin siihen, että onko sillä väliä? Onko tunteella tehty päätös huonompi tai väärempi kuin niin sanotusti järkipäätös?

Kävin Suurilla Lehtipäivillä Hyvinkäällä viime viikolla. Se on lähinnä paikallis- ja kaupunkilehtien väen vuotuinen tapaaminen. Kuunnellaan uusia tuulia, kysellään kuulumisia, verkostoidutaan, saadaan vertaistukea.

Siellä puhuttiin tunteesta. Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen kertoi, miten massiivisesti hänen konsernissaan selvitetään, mitä tunteita luettu juttu herättää. Ja ennen kaikkea, mitä tunteesta seuraa.

Mihin näistä tunteista kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota? Tavoite ei voi olla, että ”lisätään kivoja juttuja ja se on siinä”. Oleellisempaa on miettiä, kertovatko suru, suuttumus, viha, häpeä ja pettymys lukijan tulevista lukuodotuksista, Tenhunen esitelmöi meille. Eli kyllä meidän lehdentekijöiden tavoite on, että lukija haluaa palata sivuillemme uudelleen ja uudelleen.

Tenhusen sanoma oli se, että kovista uutisista ei tule luopua – huonotkin uutiset on kerrottava. Kun kuvataan eri osapuolten näkökulmia, voidaan luoda ymmärrystä ja myötätuntoa ja vahvistaa sitoutumista.

Tällaiselle paikallislehdelle hyvä tieto Tenhusen esityksessä oli se, että hyviä uutisia ovat sellaiset, joissa lukijoihin valetaan kiinnostusta, ylpeyttä ja iloa. Ja hauskojakin uutisia tarvitaan, sillä myös huvittuneisuus sitouttaa.

Nykyisille tiedotusvälineille tärkeä kohderyhmä ovat nuoret eli ne, joiden erityisesti pitäisi jatkossa meitä seurata. Nuoret kaipaavat journalismilta luotettavaa tietoa, ratkaisuja ja toivoa, sekä mahdollisuutta ottaa kantaa ja tulla kuulluksi. Tuohon meidän toimittajien on hieno pyrkiä.

#