perjantai 13.12.2019 | 01:30
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Joulun odotus on tärkeä suomalainen perinne – Pikkujouluja vietetään syömällä yhdessä jouluruokaa

Tuovi Pulkkanen Nivala-lehti
Ti 26.11.2019 klo 20:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Monet yritykset järjestävät marras-joulukuussa työntekijöilleen pikkujoulut. Aiemmin pikkujoulut olivat viikonloppuun ajoittuva erillinen juhlatilaisuus, jossa pukeuduttiin juhlavasti ja heittäydyttiin kunnolla vapaalle. Nykyään erillisisiä, ohjelmallisia pikkujouluja on enää harvalla yrityksellä.

Nivalan Puustellin ravintolapäällikkö Teija Järvenpää kertoo, että loppuvuosi ja joulun lähestyminen huomioidaan joululounaalla, jota tarjotaan Puustellissa viikoilla 50 ja 51.

– Joululounasviikot ovat todella vilkkaat. Niiden antia hyödyntävät yritykset, yhdistykset ja yksityiset. Joulu on meille suomalaisille tärkeä juhla ja yritykset haluavat huomioida työntekijöitään ja yhdistykset jäseniään, vaikka varsinaisia pikkujouluja ei enää kovin paljon järjestetä.

Puustellin joululounaspöydässä on tarjolla perinteiset suomalaiseen jouluun kuuluvat ruuat. Järvenpään mukaan kovin isoja muutoksia joululounaan listaan ei vuosittain tehdä.

– Jotain uutta listalla kuitenkin on aina. Muutos näkyy suurimmaksi osaksi kala- ja salaattivaihtoehdoissa, mutta kinkku on aina perinteinen meillä itse paistettu harmaasuolattu kinkku. Kasvis- ja vegevaihtoehdot eivät vielä meillä ole joulun lounaspöytään päätyneet. Niitä ja allergiavaihtoehtoja saa halutessaan erikseen tilaamalla ja niiden kysyntä on kasvussa, mutta varsinaisella listalla ne eivät vielä ole. Joululounaan rinnalla tarjotaan tietenkin myös normaalia lounasta, koska kaikki eivät halua syödä jouluruokaa ollenkaan, eikä kukaan sitä tietenkään kahta viikkoa syö. Joululounas on myös perinteistä arkilounasta hintavampi.

Joululounaalla juomatarjonta jää hyvin pieneksi, kun sitä vertaa aiempien vuosien varsinaisiin pikkujouluihin.

– Pikkujoulut olivat iloisia juhlia, joihin kuului alkoholin nauttiminen. Toisaalta juomavalikoima on laajentunut ja myös alkoholittomia juomia nautitaan juhlatilanteissa. Joululounailla juomista eniten menee maitoa.

Maito on nivalalainen piirre, jota esimerkiksi Puustellin Lieksan ravintolassa ei tunneta.

– Me olemme maalaispitäjä ja meillä se on tärkein ruokajuoma myös joululounaspöydässä. Lieksassa maidon menekki on hyvin pientä. Se on merkittävä ero näiden kahden paikkakunnan välillä, Järvenpää sanoo.

Paikkakuntakohtainen ero näkyy Nivalan ja Lieksan välillä myös ruokalistalla.

– Lieksassa kasvisvaihtoehdot ovat listalla, koska erityisesti kesällä se on vilkas turistipitäjä.

Pikkujoulujen viettämien hyvän ruuan merkeissä on muutos, joka Järvenpään mukaan tulee pysymään.

– On vaikea sanoa, mikä seuraava muutos on, mutta jouluruoka on arvokas ja tärkeä perinne, joka ei katoa. Se näkyy meillä myös ruokalahjakortteina. Hyvä ruoka on takuuvarma lahja, joka tuo iloa sekä lahjan saajalle että antajalle. Se ei koskaan jää käyttämättä, Järvenpää toteaa.

Pikkujoulut

Pikkujoulut ovat marras-joulukuussa järjestettävät, usein jouluteemaiset juhlat.

Monet yritykset järjestävät työntekijöilleen virkistystoimintana vuoden lopussa firman pikkujoulut.

Juhlat ovat usein vapaamuotoisia, eivätkä varsinaisten joulunpyhien tapaan hartaita tunnelmaltaan. Pikkujoulut ovat monelle loppuvuoden juhlien kohokohta, sillä silloin saa pukeutua parhaimpiinsa ja heittäytyä kunnolla vapaalle.

Pikkujouluissa tarjoillaan usein jouluisia ruokia ja juomia, järjestetään hauskaa ohjelmaa ja nautitaan rennosta yhdessäolosta.

Pikkujoulujen historia poikkeaa huomattavasti niiden nykyisestä olomuodosta, sillä juhlan juuret ovat adventin vietossa.

Adventista alkoi Kristuksen odotuksen paasto, joka päättyi jouluun.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomessa ryhdyttiin viettämään kouluissa kuusijuhlia, ja nykyinen pikkujoulukulttuuri sai muotonsa opiskelijoiden pikkujoulujuhlista, jotka levisivät nopeasti muihinkin yhteisöihin.

Pikkujoulut tunnettiin tiettyyn aikaan myös nimellä puurojuhla.

#