maanantai 17.2.2020 | 02:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ilkka Ruostetsaari kertoo Posti- ja hallituskriisien jälkeisessä kolumnissaan, että tieteeseen luotetaan, politiikkaan vähemmän

Nivala-lehti
Ti 10.12.2019 klo 10:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Viime vuosina tiedeyhteisö on tullut haastetuksi. Kun vielä 1990-alussa maan hallitus nosti Suomea suuresta lamasta panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen taantuman hoitoa on leimannut hallitusten tutkimukseen ja korkeimpaan opetukseen kohdistamat leikkaukset.

Kriittisistä kommenteista hermostuneet poliitikot ovat piikitelleet yliopistoväkeä puheillaan päivystävistä dosenteista ja professoreiden pitkistä kesälomista. Poliittinen päätöksenteko ei ole perustunut kovinkaan vahvasti tutkittuun tietoon.

Puheet totuuden jälkeisestä ajasta ja valeuutisista ovat herättäneet kysymyksen, voiko edes tutkittuun tietoon enää luottaa. Suhtautuvatko kansalaiset yhtä nuivasti tieteeseen kuin poliittiset päättäjät?

Suomalaisten suhtautumista tieteeseen on tutkittu Tiedebarometrien avulla vuodesta 2001 lähtien.

Kansalaisten luottamuksessa erilaisia yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan kärkeen vuonna 2019 (luottamus hyvin tai melko suurta) sijoittuvat poliisi (83%), puolustusvoimat (79%), yliopistot ja korkeakoulut (77%), oikeuslaitos, tuomioistuimet (69%), tiede ja tutkimus, tiedeyhteisö yleensä (69%), Teknologian tutkimuskeskus (67%) ja ammattikorkeakoulut (66%).

Luottamus kaikkia näitä tiedeinstituutioita kohtaan samoin kuin usko tieteen mahdollisuuksiin ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia on vahvistunut vuosituhannen alun jälkeen. Tulosta voidaan pitää osoituksena tieteellisen toiminnan laajasta arvostuksesta kansalaisten keskuudessa.

Suomalaisten usko ns. kvasitieteeseen, kuten homeopatiaan, horoskooppeihin ja ufoihin on jopa vähentynyt.

Sitä vastoin kansalaisten luottamus poliittisiin puolueisiin osoittautuu likimain olemattomaksi (13% luottaa, 60% ei). Myös eduskuntaan kohdistuu enemmän epäluottamusta (40%) kuin luottamusta (37%). Mikäli kysely olisi tehty Postikriisin jälkeen, luottamus puolueita ja eduskuntaa kohtaan olisi todennäköisesti vieläkin vähäisempää.

Ne syyt, jotka johtivat pääministeri Antti Rinteen ja koko hallituksen eroon ovat paljolti vielä hämärän peitossa. Avainkysymys on, miksi hallituspuoleista vain Keskusta menetti luottamuksensa Antti Rinnettä kohtaan.

Keskustan eduskuntaryhmä ja puoluehallitus perustelivat varsin yleisluontoisesti luottamuksen puutettaan kokonaisarviollaan hallituksen toimintakyvystä, luottamuksesta ja uskottavuudesta. Keskustassa todennäköisesti pelättiin Antti Rinteen jatkavan puuttumistaan työmarkkinapolitiikkaan.

Kun Keskustan kannattajat olivat tyytymättömiä sekä Juha Sipilän työnantajia suosivaa porvarihallitusta että varsinkin Antti Rinteen vasemmalle kallellaan olevaa punamultahallitusta kohtaan, voidaan kysyä, onko Keskustan identiteetti vielä hakusessa viime kevään eduskuntavaalien ”veret seisauttavan” vaalitappion jäljiltä.

Tiedebarometrin mukaan politiikka kiinnostaa suomalaisia kasvavassa määrin, joten nyt Keskustalla ja SDP:llä alkaa olla kiire luottamuksensa vahvistamiseksi kansalaisten keskuudessa.

#