lauantai 24.8.2019 | 14:02
Tilaa lehti
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
UUTINEN | LÄNNEN MEDIA

Jaakko Loikkanen ja Matti Rönkä pelkäävät samaa asiaa illan suorassa lähetyksessä – Lue vastaukset seitsemään kysymykseen vaali-illasta

Tiina Vuorimäki
Su 14.4.2019 klo 07:00
Miksi eduskuntavaalien tuloslaskentaa kannattaa seurata juuri televisiosta?

– Televisio on ylivoimainen tunteiden ja läsnäolon välittäjänä, Jaakko Loikkanen MTV3:sta sanoo.

– Jos ei vaalit nyt kiinnosta niin milloin sitten? Kyllä se on ainutlaatuinen kokoontuminen - seuraamaan yhdessä parin miljoonan muun kanssa reaaliaikaista tuloksen kehittymistä, voittajien ja häviäjien kasvoja..., vastaa Matti Rönkä Yleltä.

Mikä on parasta vaali-illassa?

– Aina tulee yllätyksiä sekä puolueiden että yksittäisten ehdokkaiden osalle, sanoo Loikkanen.

Röngän mielestä parasta on ainutlaatuinen jännitys – ja nimenomaan yhdessä, samaan aikaan, puolen Suomen kanssa.

Mikä pahinta?

– Pahinta olisi jos tekniikka pettäisi, sanovat Rönkä ja Loikkanen.

Mitä jos tulos tulee vasta ohjelma-ajan jälkeen?

– Jos eduskuntavaalien tulos ei ole valmis kello 23.35, MTV3:n Tulosilta ei pääty. Laskentaa seurataan niin kauan, että alustavan ääntenlaskennan mukaiset kansanedustajat ovat selvillä. Loikkanen kertoo.

Milloin vaalitulos on selvillä?

Oikeusministeriön mukaan tarkkaa arviota ei voi antaa. Arvio on, että alustava laskenta valmistuu noin puolen yön aikoihin, mikäli kunnissa ja vaalipiireissä kaikki sujuu ongelmitta.

Vaalitulos on valmis vasta, kun tarkastuslaskentakin on tehty. Se alkaa maanantaina ja eduskuntavaalien tulos vahvistetaan viimeistään keskiviikkoiltana.

Koska äänet lasketaan?

Vaalipäivänä annettujen äänten laskenta alkaa, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat kello 20.

Ennakkoäänteen laskennan vaalipiirilautakunnat aloittavat vaalipäivänä sunnuntaina aikaisintaan kello 15. Erityisestä syystä laskeminen voidaan aloittaa aikaisemminkin, mutta ei ennen kuin kello 12.

Ennakkoäänet on pyritty laskemaan niin, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis sunnuntaina kello 20:een mennessä, mutta nyt sen ei uskota onnistuvan. Ennakkoon on äänestetty poikkeuksellisen vilkkaasti.

Ennakkoon eduskuntavaaleissa annettujen äänten suuri määrä johtaa siihen, että kaikkia ennakkoääniä ei saada laskettua iltakahdeksaan mennessä vaalipäivänä.

– Erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla ääniä on annettu niin paljon, että on selvää, että Uudellamaalla ei saada kaikkia laskettua siihen mennessä, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi keskiviikkona.

Koska vaaliseuranta alkaa televisiossa ja radiossa?

Eduskuntavaalit 2019 - tulosilta, TV1 klo 19.30. Tulosilta, MTV3 klo 19.30. Ruotsinkieliset vaalivalvojaiset, Yle Teema & Fem klo 19.50. Eduskuntavaali 2019, Yle Radio Suomi klo 19.50 ja Radio Vega klo 19.52.

Kolme faktaa ääntenlaskennasta1. Näin tuloslaskenta tehdään jokaisessa vaalipiirissä

1. Lasketaan kunkin puolueen/ryhmittymän saama kokonaisäänimäärä. Puolue/ryhmittymä voi olla puolue, vaaliliitto, yhteislista tai valitsijayhdistys.

2. Asetetaan ehdokkaat äänimäärien mukaiseen järjestykseen.

3. Jokaiselle ehdokkaalle annetaan vertausluvut. Eniten ääniä saanut saa ryhmän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet ryhmän äänimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen, jne.

4. Vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja tästä listasta valitaan kansanedustajiksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

2. Miksi äänet lasketaan noin monimutkaisesti?

Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Se tarkoittaa, että jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa kansanedustajia sen määrän kuin mitä sen äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin samassa vaalipiirissä edellyttää. Läpimenoon vaikuttaa omien äänten lisäksi myös koko ryhmän saamat äänet.

Kyseessä on ns. d'Hondt'in laskentamenetelmä. Menetelmä on nimetty keksijänsä, belgialaisen matemaatikon Victor D’Hondtin mukaan.

3. Miksi Uudeltamaalta ja Helsingistä tulee eniten kansanedustajia?

Suomi on jaettu eduskuntavaaleissa 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Kansanedustajien määrä lasketaan vaalipiirin asukasluvun perusteella.

Uudenmaan vaalipiiri: 36 kansanedustajaa

Helsingin vaalipiiri: 22

Pirkanmaan vaalipiiri: 19

Oulun vaalipiiri: 18

Kaakkois-Suomen vaalipiiri: 17

Varsinais-Suomen vaalipiiri: 17

Vaasan vaalipiiri: 16

Savo-Karjalan vaalipiiri: 15

Hämeen vaalipiiri: 14

Keski-Suomen vaalipiiri: 10

Satakunnan vaalipiiri: 8

Lapin vaalipiiri: 7

Ahvenanmaan vaalipiiri: 1 kansanedustaja.

Uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019.

#