Paikallisuutiset

Nivalalaisen Pasi Ainasojan ja Marimekon yhteistyön tulos nähdään kaupoissa ensi vuonna – Muotijätin juhlavuoden tuotteita koristaa Nivalassa uutettu indigonsininen: "Eihän parempaa voisi toivoa"

Nivala-seura nimesi Pasi Ainasojan itsenäisyyspäivänä vuoden nivalalaiseksi.

Vuonna 2017 nivalalainenPasi Ainasoja koki ahaa-elämyksen liikematkalla Tanskassa.

– Alkoi positiivisesti ärsyttämään tanskalainen hygge, johon kuuluu voileipien syöminen kynttilänvalossa, Ainasoja kertoo.

Ärsyyntyminen johtui siitä, että Ainasojan mielestä tanskalaiset osaavat tuotteistaa omat juttunsa paremmin kuin suomalaiset. Tanskalaiset myyvät esimerkiksi kolmen miljardin euron edestä vuodessa puusta jatkojalostettuja tuotteita.

– Me olemme liian vaatimattomia Suomessa. Meidän pitäisi hyödyntää Suomen puhdas luonto ja vahva maaseutu, joka on valtti globaaleilla markkinoilla.

Jokainen pystyy omalla panoksellaan tuomaan omalle kotikunnalleen lisäarvoa. Pasi Ainasoja

Ainasoja on kiertänyt työkseen liike-elämän parissa jo 27 vuotta.

– Tanskalaiset ovat suoraviivaisempia ja menevät siksi nopeammin eteenpäin. He myös osaavat tehdä kauppaa, Ainasoja pohtii.

Tultuaan Suomeen Ainasoja ei enää epäröinyt vaan osti ensimmäiset värimorsingon siemenet. Kyseessä on vähäiselle hyödyntämiselle jäänyt erikoiskasvi, josta Ainasoja ryhtyi valmistamaan uuttamalla luonnonväriä.

Sininen indigo-väri näkyy ensi vuonna Marimekon kuoseissa, kun yritys tuo markkinoille ensimmäiset luonnonvärillä painetut vaatteet, laukut ja kodintuotteet. Heinäkuussa 2021 kauppoihin saapuvat sinivärillä painetut Unikko-kuosiset Norkko-paidat ja kukkarot, Jokapoika-paidat sekä Silkkikuikka-kangas, josta valmistetaan myös tyynypäälliset ja laukut.

Suuri globaali muotifirma on Ainasojan yrityksen ensimmäinen yhteistyökumppani.

– Eihän parempaa voisi toivoa, Ainasoja huokaisee.

Marimekko täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Natural Indigo Finland Oy on perustettu vuonna 2017.

– Täytyy olla kiitollinen siitä, että pieni maaseutukaupungin start up -yritys ja ikoninen muotijätti tekevät yhteistyötä. Rohkea avaus isolta talolta, että se lähti mukaan uuteen luonnonvärien testaamiseen, Ainasoja sanoo.

Viime kesänä Ainasoja oli paikalla Herttoniemessä Marimekon omassa painotalossa, jossa kokeiltiin luonnonvärillä painamista teolliseen käyttöön. Se oli Ainasojan mukaan molemminpuolista oppimista.

– Ne olivat upeita käyntejä. Sain olla mukana ison talon tuotekehityksessä ja kokea yhteisöllisen ilmapiirin talon sisällä. Työntekijät olivat innoissaan. Upeasti johdettu talo, Ainasoja kehuu.

Luonnollisella indigovärillä painetut tuotteet lanseerataan Marimekon 70-vuotisjuhlavuonna. Yritykselle on tärkeää olla mukana etsimässä ja kehittämässä uusia, vastuullisempia tulevaisuuden ratkaisuja muun muassa materiaaleihin.

"Luonnosta saatavien värien teollinen käyttö on vasta alkutekijöissä, mutta yhteistyön tuloksena syntyneet tuotteet osoittavat, että luonnonvärit ovat kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto kankainen painamiseen", Marimekko kertoi lehdistötiedotteessaan.

Indigo-värillä on pitkät perinteet etenkin farkkukankaan värjäämisessä. Sen sijaan kasvi, jonka lehtimassasta väriä uutetaan, on vähemmän tunnettu.

Pasi Ainasoja löysi erikoiskasvin turhauduttuaan maanviljelemiseen, jota hän teki kotitilallaan sivutoimisena.

– Minulla pitää olla riittävästi haastetta työelämässä. Jos menee liian tasaisesti, minä kyllästyn.

Ainasoja soitti muutama vuosi sitten Luonnonvarakeskukseen tiedustellen erikoiskasvien viljelyvaihtoehtoja. Tuolloin nousi esille vähän hyödynnetty värimorsinko, josta Ainasoja kiinnostui. Näin alkoi yhdessä Luken tutkijoiden kanssa hanke, jossa kehitettiin värimorsingon viljelyä ja tuotetta.

Kyseessä on kaksivuotinen kasvi, josta ensimmäisenä vuotena kerätään lehdet värin uuttamista varten. Toisena vuotena puidaan kukinto, josta saadaan siemenet uutta kylvöä varten.

Värimorsinko on Ainasojan mukaan erittäin haastava viljeltävä, koska se kasvattaa juurta pitkään. Rikkaruohot ehtivät pellolla nopeammin vauhtiin kuin värimorsinko eikä torjunta-aineita haluta käyttää. Kasvi tarvitsee riittävästi vettä ja lämpöä.

– Olemme oppineet kantapään kautta sen oikut tunnistamaan, joten viime vuosina viljelypuoli on helpottunut.

Uuttaminen saattaa olla syy, miksi värimorsinkoa ei ole aiemmin lähdetty isossa mittakaavassa hyödyntämään luonnonvärien valmistamisessa. Nuorena meijerissä työskennelleenä Ainasoja ei pelästynyt uuttamisen opettelemista.

– Alan harrastajia on Suomessa tuhansia, mutta kun homma viedään teolliseen mittakaavaan, puhutaan isoista lehtimassoista, Ainasoja sanoo.

Indigo-värin valmistaminen vaatii tarkan reseptin. Lopputuloksena on sammion pohjalle laskeutunut väri, josta tehdään erivahvuisia tiivisteitä, jotka soveltuvat teollisten värjäämöiden käytettäväksi.

Lehtimassaa värin valmistamiseen tarvitaan paljon. Kahden ja puolen tonnin lehtimassasta saadaan yksi kilogramma voimakasta väriainetta.

Luonnonvärien käyttö edellyttää uudenlaista ajattelua, sillä muun muassa kasvuolosuhteet vaikuttavat kankaalle syntyvään värisävyyn. Luonnonväreille on myös luonteenomaista, että sen intensiivisyys muuttuu pesun ja käytön myötä.

– Luonnonväreille on tyypillistä, että jokainen värjäyskerta on ainutlaatuinen. Näin tulee värivivahde-eroja, toki materiaalikin vaikuttaa.

Materiaaleista silkki ja villa ottavat parhaiten väriä vastaan. Puuvillalle ja pellavalle painettaessa väri näyttää vaaleansiniseltä.

Indigo-väriä saa myös intensiivisenä yönsinisenä ja suomensinisenä. Paras kesto on kuitenkin harmaansinisellä värillä, sillä jos väri on kovin tummasävyinen, kankaan pinnasta voi lähteä irtoväriä.

Sinisen värin lisäksi muutkin luonnonvärit kiinnostavat Ainasojaa. Hänellä on lainassa reseptilaitteet, joiden avulla hän aikoo talven aikana selvittää, mitä värireseptejä voisi jatkossa käyttää teollisessa tuotannossa.

Tavoitteena on luoda luonnonvärien värikartta, johon tulisi muun muassa keltaista ja vihreää. Tunnettua on esimerkiksi, että sipulinkuorista voi tehdä luonnonväriä.

Ainasoja tekee uusista väreistä ns. minireseptit, joiden käyttöä teollisessa prosessissa testataan laboratoriossa.

Tämä on mahdollista, sillä Ainasojan yritys on mukana useamman tutkijan ja yliopiston BioColour-hankkeessa, jossa kartoitetaan luonnonvärejä Suomessa.

Sato korjataan tutuilla maatalouden koneilla, joita on muokattu sopiviksi. Tässä kohdassa Ainasoja kiittää ammattitaitoisia naapureita, jotka ovat olleet työllään apuna tuotantoprosessien kehittämisessä.

– Pieneltä kylältä löytyy tarvittavaa osaamista: toinen sorvaa ja toinen hitsaa. Naapurit ovat olleet voimavara, sillä ilman heitä en olisi tähän pystynyt, Ainasoja sanoo.

Lisäksi apuna ovat olleet sukulaiset.

Tulevaisuudessa Ainasoja toivoo pystyvänsä työllistämään sopimusviljelijöitä, ja hän itse keskittyisi luonnonvärien valmistamiseen sekä kaupankäyntiin. Tällä hetkellä Ainasoja on yrityksensä ainoa työntekijä.

Liikeidea on viime vuosina vain vahvistunut. Kaupallistaminen ei ole Ainasojan mielestä ongelma.

– Globaalisti merkittävä asia on vastuullisuus. Se tarkoittaa uusia, kestävän kehityksen materiaaleja ja erilaisia kierrätysmuotoja. Kolmas seikka mielestäni on luonnonväri, mikä sopii tähän yhteyteen tekstiiliteollisuudessa.

Tällä hetkellä Ainasojan yritys on sitoutunut valmistamaan uutetta Marimekolle, mutta kiinnostusta ovat osoittaneet muutkin pienemmän toimijat, myös ulkomailta.

Viljely- ja tuotantoprosessi on saatu kehitettyä siihen malliin, että mahdolliset sivuvirratkin kannattaa selvittää.

Yksi niistä on lääketieteellinen näkökulma:

– Värimorsingon lehdillä ja juurilla on lääketieteellisiä ominaisuuksia, joita on tarkoitus lähteä tutkimaan syvemmälle.

Yksi pienempi sivuvirta on jo kokeilussa.

Viime kesänä yhdessä Turun yliopiston, Suomen Mehiläishoitajien liiton ja ylivieskalaisen Vääräkankaan Hunajan kanssa tehtiin mehiläisten avulla pölytystutkimus värimorsingolle. Värikkäät pellot houkuttelivat hyönteisiä niin, että tuloksena oli morsinkohunajaa, joka on melkein loppuunmyyty.

Maaseudun potentiaalia ei osata hyödyntää tarpeeksi. Tämä on Ainasojan mielestä harmillista, mutta hänellä itsellään on vahva käsitys tulevasta.

– Haaveena on, että saisin rakennettua Nivalaan keskittymän, joka tuottaisi luonnonvärejä suomalaisille yrityksille suomalaisessa mittakaavassa, Ainasoja suunnittelee.

Nivalassa on Ainasojan mielestä positiivinen pöhinä monella saralla. Paikkakunnalla on hienoja isoja yrityksiä, joten on upeaa, että viime vuonna Nivalan kaupunki ja yrittäjäjärjestöt päättivät palkita Ainasojan start up -yrityksen vuoden yrittäjäpalkinnolla.

– Täällä on hyvä meininki ja fiilis. Sillä on iso merkitys, Ainasoja muistuttaa.

– Jokainen pystyy omalla panoksellaan tuomaan omalle kotikunnalleen lisäarvoa.

Mukana on myös kotiseuturakkautta.

– Totta kai. Kyllä synnyinkunta on aina synnyinkunta. Mitä olen maailmalla liike-elämän parissa oppinut, haluaisin tuoda Nivalaan takaisin, Ainasoja sanoo.

Juttua on päivitetty 6.12. kello 14 lisäämällä tieto vuoden nivalalaiseksi valinnasta.