Lainapalvelut Suomessa – lipuvatko verovarat Ruotsiin, Norjaan ja Viroon?

Kaukana on ne ajat, kun rahaa piti hakea fyysisesti pankin tiskiltä, olipa kyseessä omat säästöt tai pankin tarjoama laina. Suomessa luottokortit yleistyivät 80-luvulla, syrjäyttäen perinteiset sekit. Seuraavalla vuosikymmenellä vekselit olivat kansan suosiossa – niistä siirryttiin kuluttajaluottoihin 2000-luvun alussa.

Nykyään lainoja haetaan pääasiassa digitaalisesti. Suomessa toimii kymmeniä erilaisia pankkeja, rahoituslaitoksia sekä pikavippifirmoja. Parhaat lainapalvelut ovat yleensä kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, joilla on Suomessa sivuliike tai tytäryhtiö.

Mikäli suomalainen lainaa vaikkapa 1 000 euroa virolaiselta pikavippifirmalta, meneekö verovarat Suomen rajojen ulkopuolelle? Onko ruotsalainen tai norjalainen lainapalvelu oikeasti turvallinen valinta? Avataan lainsäädäntöä sekä ulkomaisia luottolaitoksia nyt hieman tarkemmin.

Suomalaiset pankit ja lainapalvelut

Suomalaiset pankit – kuten Säästöpankki ja S-Pankki – ovat luonnollisesti niitä perinteisiä vaihtoehtoja lainan hakemiseen. Suomalaisia lainapalveluita ja rahoitusyhtiöitä on kuitenkin kymmenittäin. Nykyään suurin osa vain toimii täysin digitaalisesti.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vaikka lainapalvelu olisi perustettu Suomessa ja se mainostaisi olevansa suomalainen, voi taustalla olla kuitenkin kansainvälinen yritys.

Esimerkiksi monelle tutut Omalaina ja Rahoituslaitos ovat nykyään osa ruotsalaista Sambla Groupia. Kuluttajaluottojen välityspalvelun tarjoaa kotimainen Sambla Group Oy, mutta vakuutuspalveluiden välityspalvelun tarjoaa ruotsalainen Sambla Group AB.

Kansainvälinen taustayhtiö ei tietenkään tee hallaa palveluiden luotettavuudelle, vaan tilanne on yleensä juurikin toisinpäin.

Norja ja Ruotsi ovat kuluttajaluottojen “Mekkoja”

Suomessa toimivat pikavippiyritykset ja nettipankit ovat usein taustoiltaan norjalaisia tai ruotsalaisia, vaikka niillä olisikin Suomessa sivuliike.

Tunnetuimmat norjalaiset toimijat ovat Bank Norwegian, Instabank ja Morrow Bank. Lähes poikkeuksetta pääpaino on kuluttajaluotoissa ja luottokorteissa – ei niinkään muutamien kymppien pika- ja pienlainoissa.

Ruotsalaiset nettipankit ja rahoituslaitokset ovat aktiivisempia pikavippien saralla, mutta tarjontaa on laidasta laitaan. Hyvänä esimerkkinä on Bluestep Bank, joka on ainoita toimijoita Suomessa, joka myöntää lainaa luottotiedottomille. Pankin taustalla on kuitenkin ruotsalainen Enity Bank Group AB.

Myös monet yrityslainapalvelut ovat lähtöisin Ruotsista. Esimerkiksi Creddon ja Komparin taustalla on ruotsalainen Creddo Group.

Lainaa Virosta ilman suomalaista byrokratiaa?

Suomalaisten ajattelevat usein hakevansa lainaa Virosta, jos Suomessa toimivat pankit ja rahoituslaitokset eivät myönnä lainaa. Virolaiselta lainapalvelulta voi hakea lainaa vain, jos sillä on Finanssivalvonnan hyväksymä sivuliike/tytäryhtiö Suomessa.

Mikäli sivuliikettä ei ole, ei suomalainen voi hakea lainaa Virosta. Nykyään tämän asian suhteen ollaan erittäin tiukkoja. Suomessa kuitenkin toimii useita virolaisia pankkeja, Bigbank kaikkein tunnetuimpana.

Virolaiset pankit tarjoavat monenlaisia lainatuotteita, kuten yhdistelylainaa, pikavippejä sekä pitkäkestoisia kuluttajaluottoja.

Suomessa kaikki lainapalvelut ovat samalla viivalla

Suomessa toimivat luottolaitokset ovat aina samalla viivalla keskenään. Finanssivalvonta on todennut, että ETA-maassa toimiva rahoitusyhtiö saa perustaa Suomeen sivuliikkeen täysin samoin edellytyksin kuin suomalainenkin yritys.

Suomen Finanssivalvonta valvoo ulkomaisia rahoituslaitoksia kuitenkin rajoitetusti – suurin vastuu on rahoituslaitoksen kotimaan viranomaisilla. Esimerkiksi ruotsalaisilla yrityksillä valvova taho on Finansinspektionen ja norjalaisilla Finanstilsynet.

Finanssivalvonta on listannut sivuilleen kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset pankit, rahoitus- ja luottolaitokset, talletuspankit sekä muut saman kategorian toimijat. Yrityksiä on yhteensä 236-sivuinen litania, eli kilpailua lainamarkkinoilla todellakin piisaa.