maanantai 24.2.2020 | 04:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ilkka Ruostetsaari pohtii kolumnissaan energiapolitiikkaa ja sen vaikutusta ilmastoon: Kuluttajilla valmiutta muuttaa sähkönkäyttötapojaan

Nivala-lehti
Su 23.6.2019 klo 10:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Valtioneuvoston vuoteen 2030 ulottuva energia- ja ilmastostrategia pyrkii edistämään uusiutuvaan energiaan perustuvaa hajautettua sähkön ja lämmön tuotantoa. Kuluttajien halutaan osallistuvan kysyntäjoustoihin, joilla tarkoitetaan oman sähkönkäytön siirtämistä valtakunnallisen huippukulutuksen tunneilta edullisempaan ajankohtaan.

Tarvetta kysyntäjoustoja kohtaan lisää erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian osuuden kasvu energiajärjestelmässä, koska niiden tuotanto vaihtelee voimakkaasti eri vuorokauden ja vuoden aikoina.

Vuonna 2016 tekemäni kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten asenteellinen valmius muuttaa omaa sähkönkulutustaan ja ottaa käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja on verraten korkea. Suosituin keino sähkölaskun pienentämiseksi on vanhojen sähkölaitteiden korvaaminen uusilla laitteilla, johon valmiutta on 86 prosentilla. Toiseksi suosituimpaan keinoon, kysyntäjoustoihin, valmiutta on 71 prosentilla. Kuitenkin vain neljällä prosentista vastaajista on käytössä tuntipohjainen sähkösopimus, joka edistäisi kysyntäjoustojen hyödyntämistä.

Tämän vuoden huhtikuussa aloin itse kokeilla kysyntäjoustoja. Vaihdoin dieselautoni ladattavaan bensiinihybridiin, ja tein pörssisähkösopimuksen. Nyt voin seurata kännykästäni Fingridin sovelluksella uusiutuvalla energialla tuotetun sähköni hintavaihtelua. Tuntikohtainen vaihtelu voi olla suurta, alle sentistä jopa 20 senttiin kilowattitunnilta, mikä houkuttelee ajoittamaan auton lataamista, sähkösaunan lämmitystä sekä pyykin ja astioiden pesua halvempiin ajankohtiin.

Ensimmäisenä kokeilukuukautena sähköenergiaa kului 110 kilowattia edellistä kuukautta enemmän, mikä johtui auton päivittäisestä lataamisesta normaalista pistorasiasta. Sähköenergian, sähköveron ja siirtomaksun yhteenlaskettu summa nousi 10 euroa.

Ensimmäisten kuukausien kokemukseni kysyntäjoustosta ovat pääosin positiiviset. Sähköhinnan vaihtelun seuraamisesta ja sähkön käytön ajoittamisesta on vaivaa, mutta se on koukuttavaa.

Puolueiden välillä käynnistyi vuoden vaihteessa kilpalaulanta - ministeri Mika Lintilän termein ilmastoelitismi - siitä, miten nopeasti Suomen henkilöautot on muutettava fossiilisia polttoaineita käyttävistä päästöttömiksi. Kun Suomessa etäisyydet ovat pitkät, julkinen liikenne vähäistä maaseudulla ja autoilun verotus korkeaa, polttomoottoriautoja tarvitaan vielä pitkään.

Suhteellisuudentajua tarvitaan ilmastokeskustelussa. Henkilöautoliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vain yhdeksän prosenttia. Pelkästään kahden teollisuusyrityksen, Raahen terästehtaan ja Nesteen Porvoon öljyjalostamon, yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt ovat reippaasti suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteen päästöt.

Keskustelussa on jäänyt taka-alalle myös se, että liikkumisen yhteenlaskettu osuus suomalaisten kasvihuonepäästöistä on viidesosa, kun asumisen osuus on jopa kaksi viidesosaa. Asumisessa selvästi suurin päästölähde on lämmitys.

Ilkka Ruostetsaari

toimitus@nivala-lehti.fi

Kirjoittaja on valtio-opin professori Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut vallankäytön, eliittien ja energiapolitiikan tutkimukseen.

#