perjantai 13.12.2019 | 02:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Oliko Nivalan miehillä omat tykit vietävänä talvisotaan?

Perimätiedon mukaan Nivalan suojeluskunnalla oli omat tykit, mutta mikä niiden kohtalo oli? Talvisota alkoi 80 vuotta sitten.

Risto Puolimatka Nivala-lehti
La 30.11.2019 klo 10:01

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Nivalan nyt eläkkeellä oleva palopäällikkö Juhani Kivijuuri oli vajaan viiden vanha, kun Nivalan miehet lähtivät talvisotaan. Hän asui vanhempiensa Fanny ja Niilo Kivijuuren kanssa suojeluskunnan talossa, Suojatuvalla, joka oli nykyisen Niva-Kaijan koulun ja Kerttulan välimaastossa. Pikkuveli Erkki syntyi talvisodan aikoihin. Mutta onko pian 85 vuotta täyttävällä Juhani Kivijuurella muistikuvaa, että lähtijöillä olisi ollut omat tykit?

– Ei puoleen eikä toiseen. Tykkihallit siellä oli mutta oliko siellä sitten mitään sisällä? Kivijuuri miettii.

Varsinaisesti joukot koottiin Haapajärvelle, josta rintamalle sitten lähdettiin. Talvisodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi tasan 80 vuotta.

– Kyllä minä muistan paljon asioita siitä. Tykkihallissa oli puolijoukkuetelttoja ja kamiinoita ja siellä sotilaat harjoittelivat, mutta niitä tykkejä minä en kyllä muista. Sotilaita oli ja ajoneuvoja, Kivijuuri sanoo.

Hän on kysellyt muun muassa itseään vähän vanhemmalta Antti Hourulalta tietoja tykeistä, mutta vahvistusta ei tullut sieltäkään.

Kivijuuri miettii 80 vuoden takaisia tapahtumia ja peilaa niitä nykyiseen elämänmenoon. Vieläkö Suomessa olisi sotaan lähtijöitä?

– En tiedä, olisiko meistä enää sellaiseen. Sotatekniikka on muuttunut, niin onko asennekin muuttunut, hän pohtii.

Nivalassa ei ollut sisällissodan jäljiltä kansaa jakaneita ristiriitoja. Talvisotaan tunnuttiin suhtautuvan hyvinkin yhtenäisesti.

– Itsenäisyys oli nuorta, eikä sisällissodastakaan enää puhuttu, eli sotaan lähdettiin yhtenä miehenä.

Suojatuvalla oli kaivo, jonka yläpuolella roikkui pätkä ratakiskoa. Ilmahälytyksen sattuessa kiskoa lyötiin, ja se toimi vaaran merkkinä. Kivijuuri muistelee, että hälytyksen teki vieressä asunut Markku Nivala, jota sähköasentajan ammattinsa takia sanottiin Sähkö-Markuksi. Hänelle ilmeisesti oli puhelinyhteys ilmavalvontakeskuksesta.

Suojatuvalla kävi myös sotilaita lomillaan. Suojeluskunnan päällikkö oli nimeltään Hilkemaa. Suojeluskunnan talo toimi lopulta myös keskikouluna. Se purettiin 1965, kun keskikoulu oli saanut viereen uudet tilat.

Kivijuuren perhe muutti Suojatuvalta pian talvisodan jälkeen. Juhani Kivijuuri sanookin, että jatkosodasta hänellä on jo enemmän muistikuvia.

En tiedä, olisiko meistä enää sellaiseen.

Talvisodasta ja evakkotiestä näyttely kirjastossa

Talvisodan syttymisestä tulee ensi lauantaina 80 vuotta. Nivalan Karjalaseura on koonnut kirjaston aulaan pienen näyttelyn muistuttamaan sotatoimien alkamisesta ja väestön evakuoinneista. Näyttely on esillä kaksi viikkoa.

Nivalan Karjalaseuran puheenjohtaja Jarmo Pylkkönen kertoo, että näyttelyllä halutaan kiittää sodan sukupolvia ja muistuttaa nykypolvia arvokkaasta perinnöstä, jota ei saa unohtaa. Talvisotaa käytiin 105 päivää 30.11.1939–13.3.1940. Karjalaseura toivoo, että kirjastossa kävijät pysähtyvät hetkeksi näyttelyn eteen. Esillä olevilla tavaroilla kuvataan evakkoon lähtöä. Kuvat ja lehtileikkeet kertovat sodan inhimillisistä seurauksista.

Painostava tunne leijaili syksyllä 1939 Suomen yllä. Lokakuussa oli kutsuttu useita reserviläisluokkia ylimäärisiin kertausharjoituksiin. Moskovassa käydyt neuvottelut päättyivät marraskuussa ja elämän luultiin jatkuvan normaalina.

Sota yllätti. Venäläiset aloittivat tulituksen aamulla 6:50 Karjalan kannaksella ja samana päivänä muun muassa Helsinkiä pommitettiin jo kahdesti. Presidentti Kyösti Kallio luki klo 13:30 radiossa päätöksen sotatilasta. Evakuointiohjeet annettiin heti ja sodan ensi tunteina tyhjennettiin kaottisella kiireellä jo kuusi rajapitäjää. Karjaa ammuttiin navettoihin ja koteja sytytettiin tuleen, ettei vihollinen saisi suojaa.

Itsenäisyyspäivään mennessä suomalaiset olivat vetäytyneet rajasta 20-50 kilometriä. Lotat ottivat vastuuta ruoka- ja terveyshuollosta. Kollaanjoella, Tolvajärvellä ja Suomussalmen Raatteen tiellä käytiin raskaat taistelut. Kaatuneita alettiin palauttaa kotipitäjiin. Moneen kotiin tuli suruviesti kaatuneesta isästä, pojasta tai veljestä.

Kyse oli elämästä ja kuolemasta ja Suomen itsenäisyydestä. Raskaan rauhan solmimisen jälkeen oli Karjalasta evakuoitava vielä yli 100 000 ihmistä viikon kuluessa. Mukaan otettiin se mitä jaksettiin kantaa. Väestöä kuljetettiin junilla, autoilla, hevosilla, ja karjaa ajettiin talvioloissa maanteitä pitkin. Luovutetut alueet olivat 12 prosenttia Suomen pinta-alasta ja kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista. Talvisodan sotatoimissa menehtyi noin 27 000 suomalaista sotilasta ja 1000 siviiliä.

#