maanantai 17.2.2020 | 03:25
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Eetu Kupulisoja toivoo Tupalan nurkilla, että itsenäisyyspäivänä annetaan kunniaa myös eläinmaailman alkuperäisroduillemme

Nivala-lehti
To 5.12.2019 klo 08:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Itsenäinen Suomi täyttää huomenna 102 vuotta. Silloin muistetaan, täysin ansaitusti, itsenäisyytemme takuumiehiä ja -naisia, joiden panos on ollut maallemme korvaamaton.

Merkittävien ihmisten lisäksi itsenäisyyspäivä on oiva hetki muistaa myös suomalaisia eläinrotuja, joilla niilläkin on ollut enemmän tai vähemmän suuri merkitys valtiomme taipaleella.

Merkittävin niistä on suomenhevonen, joka oli uskollinen palvelija myös silloin, kun itsenäisyyden puolesta sodittiin. Esimerkiksi talvisotaan osallistui kymmeniätuhansia suomenhevosia, jotka olivat korvaamatonta kuljetuskalustoa. Sodan jälkeen hevosia tarvittiin jo maatiloille leipätöihinsä.

Muita hyviä esimerkkejä alkuperäisroduistamme ovat suomenlammas ja erilaiset suomalaiset koirarodut. On sanottu, että suomalaisille tyypilliset luonteenpiirteet, kuten sinnikkyys, periksiantamattomuus, rehellisyys ja uskollisuus, näkyvät myös eläimissämme.

Eikä tuosta eri mieltä osaa olla. Ainakin näin suomenpystykorvien kanssa pelanneena on helppo todeta, että uskollisempaa kaveria saa hakea.

Ei toki ole ihme, jos rodut ovat tulleet ne jalostaneeseen kansaansa, sillä ne ovat satojen tai jopa tuhansien vuosien aikana jalostettu nimenomaan suomalaisiin tarpeisiin. Ne rodut ovat säilyneet, jotka ovat tarvitsijoitaan miellyttäneet.

Niinkin villiä ajatusta on väläytetty, että lehmien värit kertovat kansojen luonteista: vakaiden länsisuomalaisten lehmät ovat yhtenäisen punaruskeita, kun taas voimakkaammin ja tunteellisemmin asioihin reagoivat itäsuomalaiset ovat jalostaneet kirjavia lehmiä. Jaa-a.

Itsenäisyyspäivä on hyvä aika kantaa huolta alkuperäisrotujen tulevaisuudesta. Toistaiseksi sukupuuttoon on tiettävästi kuollut vasta suomensika, mutta moni muukin rotu on uhanalainen.

Sitäkin on esitetty, että alkuperäisrotujen kasvattajille alettaisiin maksaa tukea. Ei huono idea. Joku keino on keksittävä, että kyyttöjä, kainuunharmaita, suomalaisia maatiaiskanoja ja karjalankarhukoiria nähdään maassamme jatkossakin. Jos ei nähdä, ei niitä nähdä missään muuallakaan.

#