sunnuntai 9.8.2020 | 04:46
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Veteraaneille, sotatehtävissä olleille ja kotirintaman urhoollisille paljastettiin kunnia- ja muistolaatta – "Työtä piti tehdä aamusta iltaan niin paljon kuin vain suinkin jaksoi, se oli monen maalaispojan talvisota"

Maritta Raudaskoski
Ma 9.12.2019 klo 10:15 | päivitetty ma 11:23

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Itsenäisyyspäivän juhlassa seurakuntakodilla paljastettiin kunnia- ja muistolaatta, joka on kiitos veteraanien, sotatehtävissä olleiden ja koko kotirintaman ihmisten urhoollisuudelle ja työlle isänmaan hyväksi kohtalonvuosina 1939-1945.

Hankkeen toteuttajana on Raahentienoon Suojeluskunta-, Lotta ja Sotilaspoikaperinne ry. Laatan sijoituspaikka tulee olemaan kaupungintalolla.

Paljastuspuheen piti laattatoimikunnan puheenjohtaja Jorma Salkosalo. Hän muisteli, kuinka paljon sota-aikana piti kotirintamalla tehdä töitä, kun omien töiden lisäksi aherrettiin mottitalkoissa sekä armeijan muonituksen ja vaatetuksen parissa. Salkosalo itsekin on ollut sotilaspoika.

– Kun talvisota alkoi, olin kymmenvuotias. Isä lähti sotaan ja äidillä oli lottana tehtäviä myös kodin ulkopuolella. Minä olin ainoa mies kotonani pienellä maatilalla. Työtä piti tehdä aamusta iltaan niin paljon kuin vain suinkin jaksoi. Se oli monen maalaispojan talvisota.

– Tämän muistolaatan välityksellä kerromme myös tuleville sukupolville, että itsenäisyys on lahja jokaiselle. Vain yksimielisyydellä pieni kansa voi säilyttää itsenäisyytensä tässä maailmassa, Jorma Salkosalo sanoi.

Seppelten laskun sankarihaudoille suorittivat parhaillaan palveluksessa olevat nuoret.
Maritta Raudaskoski

Itsenäisyyspäivän vietto alkoi jumalanpalveluksella ja kunniakäynneillä sankarihaudoilla. Sieltä juhlaväki siirtyi seurakuntakodille, jossa kahvittelun jälkeen päivää vietettiin monipuolisen ohjelman parissa. Tilaisuus alkoi Suomen lipun saapumisella ja yhteisesti lauletulla Lippulaululla. Läpi koko tilaisuuden musiikista vastasi Nivalan Puhallinorkesteri Mari Kaasinen-Annanperän johdolla.

Juhlapuheen piti opetuslautakunnan puheenjohtaja Markus Ahokangas:

– Tänä vuonna erityisesti muistamme sodista kenties vaarallisinta, 80 vuotta sitten alkanutta talvisotaa. Sotaa, jonka uhatessa kansakunta, lähes ainutkertaisella tavalla maailmanhistoriassa, yhdistyi ja yhdisti voimansa ylivoimaista vihollista vastaan. Siitäkin huolimatta, että verisestä ja kansaa jakaneesta sisällissodasta oli vain 20 vuotta. Se jos mikä ansaitsee jälkipolvien kunnioituksen, Ahokangas sanoi.

Hän piti valitettavana sitä, että yhteiskunnan yhdistyminen on tänä päivänä yhä harvinaisempaa. Sen sijaan hajaantuminen ja samanmielisten kupliin sulkeutuminen vaikuttaa olevan voimistuva kehityssuunta.

– Vaikka nationalismi, yhtenä idealismina, mahdollisti Suomen kaltaisten kansakuntien löytää itsensä, on sen äärimmäisiin ilmenemismuotoihin syytä suhtautua erityisellä varauksella, kuten kaikkeen ääriajatteluun. Vaarallisen nationalismin äärilaji on niin sanottu etno-nationalismi, jolle myös on ilmaantunut kannattajansa.

Siniristilippu saapuu, kantajana Yrjö Muilu.
Maritta Raudaskoski

Perinteiseen tapaan Vuoden nivalalainen julkistettiin itsenäisyyspäivän juhlassa. Palkinnon luovuttivat Nivala-Seura ry:n toiminnanjohtaja Hanna Järviluoma ja seuran puheenjohtaja Kim Oja. Vuoden nivalalainen 2019 on Pasi Keskisarja.

– Ehdotuksia tuli paljon, joista kiitos kaikille. Vuoden nivalalainen -palkinto annetaan henkilölle, jonka kotipaikka on Nivala ja joka on kuluvana vuonna tai pidemmän ajan kuluessa myönteisellä tavalla edustanut kotikuntaansa, Oja kertoi valintakriteereistä.

– Vuoden nivalalainen on henkilö, jonka puolivahingossa syntynyt ja valtakunnallistakin julkisuutta saanut hullunkurinen teemapuisto on muodostunut suureksi nähtävyydeksi. Tekijä ei ole rajoittanut alueelle pääsyä, eikä myy pääsylippuja, eli se on kulttuuria kaikille -palvelu. Kansalaistekona tämä on sellainen, joka yksimielisellä päätöksellä ansaitsee Nivala-Seuran Vuoden nivalalainen -huomionosoituksen, Oja sanoi.

Viljo Hosio saapui juhlaan Mimmu Kirjavaisen kanssa. Hosion isä oli sodassa viisi vuotta.
Maritta Raudaskoski

Seurakuntasali oli täynnä juhlayleisöä. Monet kokevat juhlaan osallistumisen itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvana. Viljo Hosio on osallistunut itsenäisyyspäivän juhlaan aina kun se on ollut mahdollista. Hänellä on laatikossaan isänsä sotilaspassi, josta ilmenee tapahtuma-ajat ja paikat. Omaan rintapieleensä Hosio oli kiinnittänyt Suomen Yrittäjien timanttiristin, joka on järjestön korkein kunniamerkki.

– Tutkin sitä isän passia silloin tällöin. Isä oli sodassa viisi vuotta. Se on ollut kovaa aikaa, täytyy suuri kunnia antaa sen ajan ihmisille, että ovat jaksaneet, Hosio muisteli.

Juhlayleisöä ilahdutti myös Järvikylän koulun oppilaiden laulu- ja runoesitykset sekä Marja-Leena Sikalan esittämä J.L. Runebergin runo Maamme. Päätössanat ja siunauksen toimitti rovasti Kaarlo Hirvilammi.

Järvikylän koulun oppilaiden kauniissa esityksessä oli laulua, soittoa ja lausuntaa.
Maritta Raudaskoski

Lue myös aiemmin julkaistu Vuoden nivalalaisen Pasi Keskisarjan haastattelu.

#